Menu

Internet ja yhteys muihin ihmisiin

Suuressa maailmanhistoriallisessa katsannossa kansainvälinen tietoverkko Internet on vielä varsin nuori ilmiö. Se on ollut osa elämäämme vasta noin 20 vuoden ajan, ja koko sen ajan se on kehittynyt tietokoneiden ja -verkkojen suorituskyvyn mukana. Samaten sen käyttötavat ovat olleet netin lyhyen historian ajan isossa myllerryksessä. Rehellisyyden nimissä emme voi vielä sanoa, miten internet tulee muuttamaan ihmisten välistä vuorovaikutusta – tämän hetken tilanteen tiedämme, mutta mitä tuo tulevaisuus mukaan?

Nettiä käytetään joka tapauksessa aina viihtymisiin. Viihde peleineen ja käsikirjoitettuine sisältöineen on ollut kiinteä osa internetiä sen alkuajoista alkaen, ja jo tietoverkoissa ennen internetiä (kyllä, sellaisiakin oli). Samalla pelaamme myös muiden verkon käyttäjien kanssa. Roulettegeeks.fi on mitä mainioin sivusto, jos netin rahapelit ja etenkin ruletti kiinnostavat. Pelkkiä rahapelejä ei kuitenkaan tässä artikkelissa tutkita. Luomme katsauksen laajemmalti ihmisten kommunikaatioon ja yhteyksiin verkossa.

Kevyitä seurapelejä ja tekstichattia

Ennen sosiaalisen median aikakautta ja jopa aikaa ennen Googlen valtakautta ihmiset olivat toistensa kanssa tekemisissä netin välityksellä.

BBS-järjestelmät eli ”purkit” olivat modeemien soittosarjoista koostuneita tietokoneohjelmin toimineita palveluita, joiden avulla niiden käyttäjät saattoivat olla yhteydessä toisiinsa. Kaikki tapahtui tekstipohjaisessa ympäristössä, joskin tekstipohjaisen grafiikan luominen oli yksi tärkeä osa BBS-kulttuuria. Keskustelu tapahtui joko viestiketjujen kautta ei-reaaliaikaisesti tai isommissa, monilinjaisissa purkeissa reaaliaikaisesti chatissa. Osa purkeista oli myös yhteydessä uutisryhmiin kuten Usenetiin. Alkuaikojen ”verkkopankit” nojasivat juuri BBS-järjestelmien käyttöön.

Uutisryhmät eli newsgroupit olivat suosittuja ei-reaaliaikaisia keskustelualueita, jotka olivat erityisen suosittuja 90-luvulla. Verkon keskustelufoorumit korvasivat ne vähitelllen, joskin pieni määrä käyttäjiä on edelleen aktiivisena näissä ryhmissä. Käyttäjäkunta on kuitenkin pääasiallisesti ikärakenteeltaan vanhemmanpuoleista, eikä uusia kirjoittajia uutisryhmille enää juurikaan ilmaannu. Lisäksi eri uutisryhmäverkkojen ylläpito on jäänyt vähälle huomiolle.

IRC eli Internet Relay Chat oli vielä 2000-luvun alussa varsin virkeä keskustelusovellus, jolla tosin yhä edelleen on oma uskollinen käyttäjäkuntansa. Kyse ei ollut siis verkkoselaimella käytettävä chatti, vaan oma erillinen ohjelmansa. IRC:n asiakasohjelmia oli lukuisia, ja näistä suosituin oli mIRC. Keskustelualueet olivat vapaasti kenen tahansa aihesanan perustamalla, ja kanavan nimen edessä oli aina risuaita eli hashtag. IRC:llä oli aina hieman nörttimäinen leima, ja sen käyttö vaati – ainakin mielikuvien tasolla – hieman tavallista enemmän tietoteknisiä taitoja.

Eräänlaisena Facebookin esiasteena toimi IRC-galleria, joka alun perin oli tarkoitettu juuri IRC-käyttäjien omaksi pieneksi jutuksi – sen välityksellä saatoit nähdä, miltä tekstipohjaisen chatin kasvottomaksi jäänyt nimimerkki näytti. Nopeasti tiensä ”galtsuun” löysivät kuitenkin muutkin kuin IRC:n käyttäjät eli irkkaajat. Uudet käyttäjät eivät välttämättä osanneet edes IRC-keskusteluohjelmaa käyttää tai eivät edes tienneet, mikä se oikeastaan oli. IRC-galleria on edelleen olemassa, mutta ymmärrettävästi kulta-aikojen suosiosta jäädään nykyisin kauas.

Erilaiset web-pohjaiset tekstichatit olivat kuumaa kamaa 90-luvun lopulla. Suomessa se kaikkein isoin chatti oli radioasema Kiss FM:n sivuilta löytynyt chat, jossa oli kymmeniä erilaisia chat-huoneita esimerkiksi ikäryhmien, harrastusten, musiikkilajien ja maantieteellisten alueiden mukaan jaoteltuna. Keskustelun taso ei ollut järin kovaa, ja netiketti oli miltei tuntematon käsite. Osittain käyttäjien nuori ikä varmasti vaikutti asiaan. Moderaattorit astuivat kuitenkin myös ”Kissin chatissa” pian isompaan rooliin.

Mitä virtuaalitodellisuus tuo tullessaan?

Toisaalta tällä hetkellä kommunikoidaan paljolti tuttujen kanssa erilaisten pikaviestinpalvelujen kuten WhatsAppin kautta. Nuorille puhelinsovellukset ovat paljon työpöytäkoneiden tarjoamia viestintätyökaluja arkisempia kommunikointivälineitä. Erilaiset Facebook-ryhmät esimerkiksi kaupunginosien mukaan taas yhdistävät (ja usein myös eriyttävät) aikuisempaa väestöä. Staattisuus tuskin kuitenkaan uhkaa tapojamme käyttää internetiä viestintään muiden ihmisten kanssa.

Seuraavaksi megatrendiksi on helppo povata virtuaalitodellisuutta. Jo nyt HTC Vive, Oculus Rift ja Playstation tarjoavat, jos nyt eivät aivan halpaa, joka tapauksessa peruskuluttajien kukkaron tavoitettavissa olevaa virtuaalitodellisuutta. Kömpelöt välineet ovat kehittyneet nopeasti, joskin viihde- ja pelikäyttö on edelleen etusijalla.

Mitä virtuaalitodellisuus voisi sitten merkitä ihmisten väliselle kommunikaatiolle? Niin uhkakuvat kuin utopiat ottavat usein huomioon sen, että VR-sovellusten arkipäiväistyminen saattaa hämärtää todellisuuden ja kuvitelman välistä rajaa. Hämärtyykö samalla ero oikeiden ihmisten ja fiktiivisten hahmojen välillä? Entä miten voimme tulevaisuudessa olla täysin varmoja siitä, puhummeko oikean ihmisen vai botin kanssa – ja tuleeko tällä olemaan edes väliä? Näihin kysymyksiin joudumme varmasti vastaamaan tulevaisuudessa.